keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Kukkaissukat
Siniset varvastossusukat neuloin Nalle aloe verasta 2.5 puikoilla, lykkyjä puikoilla 64. Sukat on tarkoitus somistaa kukkasilla, joita olen virkannut Virkkausringin Kerro se kukkasin haasteen innoittamana. Orvokit ja päivänkakkarat nilkkoihin, lemmikit varpaisiin, kun ei nyt vaan menis liiotteluksi...
perjantai 11. maaliskuuta 2011
Sinistä, mustaa ja ruskeaa
Värikollaasin tämän viikon värit oli helppo löytää. Tuo kirkkaansininen jumppapallo suorastaan hyppäsi silmille.Teema-astiaston musta kahvikuppi on yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Sinistä ja mustaa huovutusvillaa löytyi taustakuvaa varten. Ja kaiken kruunaa Murmur-nalle siniruudullinen rusetti kaulassaan. Kollaasi syntyi puhtaasti tajunnanvirran kautta, ilman sen kummempia syvällisiä pohdintoja. Hauskaa oli !
torstai 10. maaliskuuta 2011
Picasso ja perinteinen peittokirjonta
Perinteinen peittokirjonta on jo pitkään kiehtonut mieltäni. Peittokirjonnalla toteutettu vanhaa ja uutta sekoittava seinätekstiili voisi olla sellainen "once in the lifetime"-käsityö, jonka haluaisi tehdä, vielä kun sormet taipuu, käsi on kohtuullisen vakaa ja näön saa laseilla korjattua. Picassoa olen fanittanut vuodesta 1994 lähtien, jolloin kävin Retretissä ihailemassa hänen teoksiaan (valitettavasti taannoinen Ateneumin näyttely jäi väliin). Ajattelin sitten yhdistää nämä kaksi mielenkiinnon kohdettani tässä kokeilukappaleessa, jossa totuttelin perinteisen peittokirjonnan pistoihin. Työ on ollut vuodenvaihteesta asti valmis - tai keskeneräinenhän se toki vielä on - pingotettu vanerilevylle. En ole näet vielä osannut päättää panenko sen kehyyksiin vai tuleeko siitä koristetyyny. Kehykset voisivat olla parempi vaihtoehto, tuo pohjakangas on halpaa askarteluhuopaa, joka ei ehkä kestäisi kulutusta, jolle se voisi tyynyssä altistua.
Peittokirjonnassa kiehtovaa on erityisesti rehevä värien käyttö. Kirjontatekniikan kanssa ei tarvise olla turhantarkka: tekijän kädenjälki saa näkyä. Moderni peittokirjonta ei käsittääkseni myöskään edellytä sellaista symmetriaa mikä oli tyypillistä 1800-luvulla kirjotuille peitoille.
Tuon vuohiaiheen kopioin vapaasti mukaellen eräästä Picasson liitutaululle tekemästä piirroksesta, jonka löysin ko. taiteilijasta kertovan kirjan kannesta. Osan kuvioista harsin, osan merkkasin liidulla kankaalle ennen kirjomista.
Peittokirjonnassa kiehtovaa on erityisesti rehevä värien käyttö. Kirjontatekniikan kanssa ei tarvise olla turhantarkka: tekijän kädenjälki saa näkyä. Moderni peittokirjonta ei käsittääkseni myöskään edellytä sellaista symmetriaa mikä oli tyypillistä 1800-luvulla kirjotuille peitoille.
Tuon vuohiaiheen kopioin vapaasti mukaellen eräästä Picasson liitutaululle tekemästä piirroksesta, jonka löysin ko. taiteilijasta kertovan kirjan kannesta. Osan kuvioista harsin, osan merkkasin liidulla kankaalle ennen kirjomista.
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Kesäinen keto mielessä
Viherpeukalo voi lievittää tulevan kasvukauden odotuksen tuskaansa vaikkapa virkkaamalla kukkasia. Samalla kun suunnittelee taimikasvatusta voi myös muistella edellisen kesän kukkapenkkejä ja ketokasveja. Meidän mökillä rehottivat ainakin auringonkukat, orvokit, leinikit ja päivänkakkarat. Ohjeita ja virikkeitä kukkasten virkkaukseen löytyy mm. Melody Grffithsin kirjasta 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Nappeja sun muita härpäkkeitä
Sunnuntaina keräännyttiin perheen kanssa yhdessä askartelemaan cernit-masssta. Inspiroivaa materiaalia: ei tarvinnu liiemmin miettiä mitä tästä tekis. Tuloksena oli nappeja, avaimenperiä, lusikkauistin, vaappuja ja pari koristeltua lasipurkkia. Mahtaakohan cernitissä olla joku parasta ennen päiväys. Vaati nimmittäin aikamoisen vaivaamisen ja lämmittelyn ennen kuin massa pehmeni muovailukelpoiseksi. Vai onkohan se vain normaalia.
Nyt nämä pitäis sitten vielä käsitellä askartelulakalla ja keksiä joku käyttötarkoituskin.
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Sinisiä aaltoja
Olipa koukuttava malli. Maltoin lopettaa vasta kun sininen lanka oli loppunut. Ja lanka riitti, vaikka sitä aluksi epäilinkin.Pikkutunneilla virkatuista napeista tuli yksilöitä, kaikki niin erilaisia että voisi vaikka nimen antaa. Sisätyyny kai voisi olla vähän isompi, tyyny näyttäisi paremmalta vähän pulleampana. Ohje oheiseen tyynyyn löytyi Paulinen Turnerin Virkkaajan käsikirjasta.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Jämälankatöitä
Jätelankavarastoni tuntuu hupenevan hitaasti, mutta olen nyt vakaasti päättänyt, että mitään en osta ennen kuin entiset mahtuu kahteen muovikassiin. Puuvillalangoista (merkkiä en edes enää muista) syntyi pesukintaita. Tekeillä on myös tyynynpäällinen kuviovirkkauksella. Langat (Novita Wool ) siihen eivät varsinaisesti ole jämälankoja, vaan ostettu joskus jotain epämääräistä tarkoitusta varten. Näin tuppaa usein käymään. Nyt sitten kauhulla ajattelen mahtavatko langat riitää... No voisihan sellainen pieni niskatyynykin olla kiva.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
