Palmikkovillatakki

Tässä on vuoden 2014 viimeinen valmistunut, lankalaihiksen tulokseenkin jo laskettu neule. 
Lanka on Onionin  Organic Wool + Nettles, mielenkiintoinen koostumukseltaan: 70 % villaa ja 30  % nokkosta. Lankaa kului takkiin 800 grammaa. Tällaiselle paksulle, lämpimälle perusvillatakille onkin ollut viime päivinä käyttöä.

Ohje minulla oli Moda- lehden numerosta 2/2011. Teinkin aluksi takin ohjeen mukaan kaulusta ja nappilistoja myöten valmiiksi, kunnes sitten sain todeta, ettei se sopinut ollenkaan meikäläisen hartioiden malliin. Jouduin sitten neulomaan tuon yläosan uudestaan useampaankin otteeseen. Enkä ole vieläkään täysin tyytyväinen lopputulokseen. Alkuperäisen ohjeen tunnistaa takista enää noista rehevistä palmikkokuvioista, joita kulkee myös hihoissa ja selkäpuolella.

Kauniisti valoa taittavat simpukkanapit löytyivät Ompelutarvikeliike Nappipuodista Tampereen Näsilinnankadulta. Kun en osannut päättää minkälaiset napit kyseisen liikkeen runsaista valikoimista valitsen, niin nyt takissa on sitten kahdenlaisia nappeja.

Lankalaihis 2014 - Tilinpäätös

Vuoden viimeinen lankalaihiksen merkeissä valmistunut neuleeni on tuo kuvan  harmaa villatakki, josta puuttuu vielä napit joten postaus siitä sitten myöhemmin. Lankaa siihen kului 800 grammaa.

 Otin viime vuoden tammikuussa koppia Näppituntuman lankalaihishaasteesta ja lähdin muuttamaan "lankaelämäntapaani".  Tarkoituksenani oli saada lankojen hamstraaminen ja impussiostaminen kuriin. Ja hyvin olen mielestäni tässä tavoitteessani onnistunut! Kaiken kaikkiaan lankaa on eri projekteissa vuoden aikana kulunut 7066 grammaa. Yksi repsahdus tapahtui tammikuussa, kun sorruin alennuslankoihin 900 gramman verran, joten varastot vähenivät kaiken kaikkiaan 6 kiloa 106 grammaa. Tuon tammikuun jälkeen en ole lankaa ostanut.

Tammikuussa 2014 punnituja varastolankoja oli 10 kg 150 g.  Joten tällä hetkellä varastoista pitäisi löytyä noin 4 kiloa lankaa.  Koska varastoja on vielä jäljellä ja edelleenkin haluan ostaa lankaa vain tiettyä käyttötarkoitusta varten, jatkan lankalaihista myös tämän vuoden.

Vuoden 2015 lankalaihistavoitteeni on ylläpitää nykyistä lankaelämäntapaa sekä kuluttaa nuo viimeisetkin neljä kiloa varastoista pölyttymästä.

Summamutikan huivi kylkiäislangasta

Käsityölehtien tilauksista ja lankakauppojen ostoksista saa usein kylkiäisiksi lankoja, joita ei itse tulisi koskaan hankittua. Tämä hopeaharmaa, helmin koristeltu tekokuitulanka oli myös sellaista. Mutta pakkohan niistä aina on jotakin  tehdä. Roskiin ei voi heittää, tietysti voisi antaa vahongon kiertää ja lahjoittaa ne eteenpäin. Tähän huiviin loin Möbius luontitavalla summittaisen määrän silmukoita, ja neuloin aina oikein, niin kauan kuin lankaa riitti. Lopputuloksena pitkä mutta kapeahko möebiushuivi, jonka ylettyy reilusti kietaisemaan kolme kertaa kaulan ympärille.

Langankulutus 100 gramaa, puikot 120 cm pitkä kaapeli 5 mm vaihtopäillä.

Knitted slippers with pompoms - Tupsutossut

Kolme kerää kaunista sini-turkoosi-vihreää Unnia on pyörinyt jo muutaman vuoden nurkissani. Olen ne ostanut aikoinaan hetken mielijohteesta, ilman mitään käyttötarkoitusta. Ja niinhän ne tuppaa impulssiostokset sitten sinne varastoihin jäämäänkin, vaikka olisi kuinka ihana väri hyvänsä.  Nyt sitten pakotin, tuon lankalaihishaasteen myötä, nämäkin langat puikoille, ja kippurakärkiset tossut niistä sitten tuli. Huovutin tossuja kahteen kertaan pesukoneessa 40 asteessa, kovin paljon ne ei kuitenkaan huopuneet. En tiedä olisiko 60 astetta ollut niille liikaa. Nyt nämä ovat kuitenkin sopivat minun 40 numeron jalkaani.

Somistin tossut vielä (Aino-tyylisesti) muhkeilla tupsuilla.

Ja ei muuta kuin tossutellen joulua odottelemaa. Täällä Pohjois-Pirkanmaalla on sopivasti jo luntakin, joten joulusta on luvassa ainakin sään puolesta tunnelmallinen.

Iloista joulunodotusta kaikille !

Picasson muusa - vapaasti virkattuna

Minun oli tarkoitus tehdä aiemmin virkkaamalleni Picasso -aiheiselle tyynylle pari, mutta liian isohan tästä tuli. Nyt sitten jahkailen, olisko tämä sopiva matoksi lattialle, pingoitanko sen kehyksiin ja nostan seinälle, vai miten olis sängyn päädyksi.  Vauvan peitoksi tämä olisi myös sopivan kokoinen, mutta sellaisesta ei nyt ole tarvetta, aikuisen torkkupeitoksi tämä on liian pieni.

 Rakentavat ehdotukset otan kiitollisuudella vastaan!

Tuo kultahiuksinen nainen virkkaustyön esikuvana olleessa maalauksessa on kai Marie-Thérèse Walter, Picasson muusa, yksi lukuisista.

Työhön upposi lähes kilo erilaisia villa-, puuvilla- ja sekoitelankoja.

Ehkä sittenkin seinälle...

Lumihiutaleita Mary Oljen ohjeilla vuodelta 1958

Lumihiutale 1

Mummojen ja tätien virkkaamia pitsiliinoja on kirpputorit väärällään, minä kuitenkin ajattelin virkata vielä muutaman lisää. Ohjeet löysin Mary Oljen kirjasta Uudet virkkausmallit (painos v. 1958).

Kirja on edelleen käyttökelpoinen, ajankohtainen ja minulle erityisen mieluinen. Ohjeet ja kuvat ovat selkeitä. Malleja leimaa "yksinkertainen tyylikkyys, kaunisviivaisuus, joka suosii matemaattisia kuvioita ja hylkii ruusu- ja muita kukkakiehkuroita" (lainaus kirjan alkusanoista). Virkkasin kirjasta kaksi lumihiutaleiksi nimettyä pikkuliinaa sekä tähtikuvioisia pyörylöitä, joista voisi yhdistellä haluamansa kokoisen liinan.

Liinoilla suunnittlin somistavani keittiön grafiitinharmaat verhot, en vaan ole vielä keksinyt miten ne kankaalle kiinnitän, siitä sitten myöhemmin.

Lumihiutale 2

Pieni pyörylä, pyörylöistä voi yhdistellä välikuvioiden avulla pitänomaisia liinoja.

Lanka on 2,5 koukulla virkattavaa, merseroitua puuvillaa. Kolmeen pikkuliinaan ja kahteen tähtipalaan sitä kului 70 grammaa.

Näillä virkkuuksilla osallistun  Silmukan ytimestä -haasteeseen, jonka aiheena on marraskuussa lumihiutale. Haasteen emännät löytyvät Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä blogeista.

Ps. Joidenkin kuvien mittasuhteet vääristyivät  muokkausvaiheessa. Liinat näyttävät soikeilta,vaikka pyöreitä todellisuudessa ovatkin. Huomasin sen vasta kun olin kuvat jo Picasaan tallentanut, joten antaa olla sitten nyt näin ja olenpa sitten tarkempi seuraavalla kerralla.

Vapaasti virkattu olkalaukku retroväreissä

Jos olisin vielä lukiolainen, niin tämä olisi se mieluisin koululaukku. Nyt varmaankin säilön tähän keskeneräisiä käsitöitä tai muita aarteita.

Jämälankoja vapaasti virkattuun laukkuun kului 250 grammaa. Napeissa näkyy myös kädenjälkeni (tai näkyykö sormenjäljetkin). Olen muovaillut ne -  suurpiireisellä otteella - cernit- massasta.

Ihanat värit, vai mitä ?

Virkattu matto #4

Tässä on kolmas näitä räsyvirkattuja mattoja (ensimmäinen täällä, toinen täällä ja kolmas täällä).
Kudemateriaali on tällä kertaa pääosin collegepaitoja- ja housuja, pari teepaitaa ja Livorno-huivilankaa kaksi kerää. Tekniikkana on  kiinteiden silmukoiden virkkaaminen kuteen ympärille. Tuo collegekankaasta leikattu kude sopii hyvin tähän, pinnasta tulee mukavan eläväinen.

Parasta tässä työssä ovat nuo värit, eipä olisi voinut enää paremmin osua ainakaan meikäläisen makuun. Ihanat !

Tämä oli menneen kesän mökkikäsityö. Kuvassa yllä on viimeisiä aurinkoisia ja lämpimiä syyspäiviä, jolloin pystyi vielä laiturilla virkkaamaan.

Matto on halkaisijaltaan 140 cm.

 Lankaa, etupäässä 12-säikeistä mustaa kalastajalankaa, mattoon kului 1050 g.

Kirjoneulesukat

Viimeisenä postauksena Sukkasadon Hillokellariin tänä syksynä tulevat minulta nämä raitaa ja ruutua yhdistelevät villasukat. Malli muodostui nelomisen edetessä omassa päässäni. Lanka on 100 %  kotimaista villaa,  Virtain Villasta ostettua ja itse värjättyä. Lankaa kului kului 40 numeron sukkiin 166 grammaa.

Ps. Olen muuten ostanut tarkan digitaalivaan, jotta voin seurata gramman tarkkuudella edistymistäni lankalaihishaasteessa. (Heh)

KipuApusilkkivillasta säärystimet

KipuApusilkkivillasta neulotut säärystimet ovat nyt olleet pari yötä käytössä, ajattelin hoitaa niillä kolotukset pois polvista ja pohkeista.  Langan ostin Tampereen kädentaitomessuilta viime vuonna, lankaa voi myös tilata täältä KipuApu silkkivilla TMI Pirkko Kähkönen.  Sivuilta löytyy myös tiedot jälleenmyyjistä.

Kokeilu vaikuttaa lupaavalta, iholla tuntuu pientä kihelmöintiä, ikään kuin verenkierto vilkaistuisi. Tosin saattaahan se johtua villan lämmittävästä vaikutuksestakin.  KipuApuvillassa on 70 % käsinpestyä  lampaan villaa ja 30 % käsittelemätöntä silkkiä, villassa on siis jäljellä lanoliini ja silkissä silkkiliima eli serisiini. Tämä lanka ei todellakaan kutita paljaalla iholla sillä lailla kuin jotkut -  millä lie - kemiallisilla aineilla käsittellyt villalangat.

Neuloin oikeat silmukat aina takareunasta, jotta resorista tulisi mahdollisimman pitävä. Säärystimet olisivat saaneet olla vieläkin tiukemmat eli silmukoita olisi voinut olla vähemmän, tosin nyt ne mahtuu reilusti polvien yli.

KipuApusilkkivilla sopii monenlaisten kremppojen hoitoon: esim. lasten kasvukipuihin, levottomiin jalkoihin ja nivelrikikosta johtuviin kipuihin. Ehkä teen seuraavaksi hartioiden lämmitimen helpottamaan jumittuneista lihaksista johtuvia kipuja, jos osoittautuu, että  tuosta langasta on todella minulle apua. 

Kaunista harmaata lankaa näihin kului 125 grammaa.

Perusvillasukka

Jos minun pitäisi nimetä lempikäsityö, se olisi ehdottomasti perusvillasukka. Aina löytyy varastoista sen verran sopivaa villalankaa, että sukat saa puikoille. Tavallinen kantapää ja kavennukset ovat jo niin ydinjatkoksessa, että tarkkaavaisuutta voi neulomisen ohella  jakaa  myös lempi Tv-dekkarisarjan -  kuten esim. lauantai-iltojen  Komisario Lewisin - katsomiselle. Näihin n. 39 numeron sukkiin kului 100 gramman kerä Novitan Nostalgiaa, ja sukat menevät Hillokellarin sukkasatoa kartuttamaan.

Neulottu palmikkoliivi

Tähän lievästi A-linjaiseen palmikkoliiviin katselin ohjetta Suuri Käsityö - lehdestä 9/2005. Mutta koska tuo lanka oli niin erilaista kuin ohjeessa, jouduin neuletta aika paljon modifioimaan. Alkuperäisessä ohjeessa ei myöskään ollut noita palmikoita kauluksessa.
 Mukava arkivaate, tosin tuo lanka on niin löyhäkierteistä, että kovin pitkäikäinen vaatekappale tämä tuskin on.

Lankalaihiksen kulutustiliä tämä työ kasvatti 300 gramman edestä. Lanka on ns. "repsahduslankaa" eli se on ostettu tammikuussa alennusmyynnistä sen jälkeen, kun uudenvuoden lupaus lankavaraston impulsiivisen kartuttamisen lopettamisesesta oli tehty. 

Olen jo aikaisemmin neulonut tästä riittoisasta Novitan Kaiku langasta möebiuskaulurin ja lankaa jäi vielä sen verran, että ainakin se pipoon riittää.

Olen joskus kuullut sellaisen sanonnan, että huolellisella pojalla ja huolettomalla tytöllä on aina hakaneuloja mukana. Minä nyt sitten ajattelin, että en ryhdy mitään nappia tähän värkkäämään, onpahan sitten tuo hakaneula aina mukana.

Raitojen iloittelua

Tämän torkkupeiton virkkaamisen aloitin Facebookin Creative Crochet Crew-ryhmän As we go stripey - tempauksessa maaliskuussa. En kuitenkaa malttanut pysyä kuusi kerrosta viikossa - tahdissa,vaan tein sitten peiton valmiiksi. Tempaus jatkuu heinäkuulle. Ohje löytyy täältä  http://notyouraveragecrochet.com/as-we-go-stripey-blanket/

Peitto on sopivan kokoinen aikuiselle torkkupeitoksi.

Peitossa vuorottelevat erilaiset raidat, reunassa on muutama kerros kiinteitä silmukoita ja lopuksi nirkkokerros. Värit on valittu kohtuullisen summamutikassa ja langat ovat jämä- ja varastolankoja.

Lankavarastot kuluivat 1175 grammaa.

Virkattu matto

Räikeät mikrokuitulakanat saivat uuden elämän tässä matossa, räikeys pehmeni mukavasti noilla mustilla ja harmahtavilla puuvillalangoilla. Tuo mikrokuitu varmaankin imee hyvin itseensä pölyä, joten matto päätyi kynnyksen eteen. Sovittelin sitä ensin saunan verannalle, mutta paikka löytyi lopuksi sisältä parvekkeen oven edestä, jossa se toivon mukaan kerää suurimman osan jaloissa kulkeutuvasta siitepölystä.

Revin lakanat pituussuunnassa noin 5 senttimetrin levyiseksi nauhaksi. Maton ulkoreunassa on lisäksi jämäkkyyttä lisäämässä muutama kerros trikookudetta. Matto on halkaisijaltaan 116 cm ja siihen upposi kaksi pussilakanaa, yksi trikoopaita sekä 700 grammaa jämälankoja.

                          

 Olen mukana Näppituntuma-blogin lankalaihishaasteessa, ja nyt on sellainen tilanne ensimmäistä kertaa tänä vuonna, että kulutus on suurempi kuin ostettujen lankojen määrä. Olen myös vakaasti päättänyt etten sorru mihikään kesälankoihin, vaikka minkälaisia ihanuuksia tulisi vastaan. Tavoitteeni tuossa lankalaihishaasteessa on saada kulutus suuremmaksi kuin varastoon tulevien lankojen määrä, ja nyt olen siis tavoitteen suhteen oikealla tiellä.