Puutarhan aarre

Uudenkaupungin kukkamessujen blogissa on tammikuun ajan haaste, jossa esitellään jokin aarre omasta puutarhasta. Minun valintani on  pioniunikko noiden upeiden värien takia.
Tämä on myös vastaukseni viikon värikollaasit- haasteeseen.

Langenneet liljat

Kultapäivänlilja oli aloittamassa komeaa kukintaansa, kunnes tuli nämä sateet. Nyt kukat sitten kasvaa nurmikkoa pitkin. Samoin meinasi käydä lumipalloheisille, onneksi ehdimme asettamaan sille tukirakenteet. Osa idänunikoista on  jo kukassa ja pelkään pahoin, ettei niiden varret jaksa kannatella raskaita kukkia rankkasateessa. Olen keltaisten kukkien ystävä, lloppukesästä kukkivat sitten nauhukset ja auringonkukat. Kultapäivänliljan keltainen on todella kaunista.

Keltainen

Komeasti kukkiva kullero on yksi suosikeistani alkukesän keltaisista kukkijoista. Olen saanut siemeniä keräämällä ja taimia kasvattamalla sen leviämään  tontillamme muutamasta yksilöstä useiksi isoimmiksi kasvustoiksi.

 

 Hyvin on myös ottanut tilansa kevätvuohenjuuri. Ostin sitä aikoinaan vain muutaman taimen, nyt tämä keltakukka pilkistää melkein joka penkistä.

Yksi upeimmista alkukesän keltakukkaisista perennoista on kultatyräkki. Meidän tontti on savinen ja keväällä pitkään märkä, mutta kohopenkissä ja aurinkoisella paikalla tämä kaunotar viihtyy hyvin.

Yksi sitkeimmistä on tämä voimakastuoksuinen, vihertävän keltainen ja myrkyllinenkin kuusityräkki.

Äitienpäivää

Onnea kaikille äideille tämän pulsatillan myötä.

Vapputerveiset pönttötehtaalta

Minä olen viettänyt  vappua jo niin monasti mökillä perheeni kanssa, etten edes muista kaupungin hulinasta mitään. Mökillä vappu on todellista työnjuhlaa: haravointia, siivousta, kasvimaan möyrimistä, puiden pinoamista,  linnunpönttöjen rakentamista, talvivarusteiden varastointia, laiturin laittoa yms. Kalastamaankin pitäisi vielä ehtiä. Eipä silti, en minä niitä kaupungin rientoja kaipaakaan, kai olen niistä osani saanut.

Piha näyttää vielä tähän aikaan ankealta, luntakin on vielä pieniä kasoja pihan varjoisilla kulmilla.. Väriä tuovat muutamat krookukset, narsissien kukintaa vielä odotellaan. Syksyllä maahan jääneet valkosipulit puskevat versoa ja muutama palsternakkakin on ilokseni jäänyt syksyltä korjaamatta.

Viherpeukaloa kutittaa

Vaikka puutarha makaa paksun lumipeitteen alla, ja pakkasta on reilut 20 astetta, ei viherpeukalo malta olla luomatta katsettaan jo kesään. Kauppoihin ilmestyneiden siementelineiden ääreen on pakko pysähtyä. Ja esim. Hyötykasviyhdistyksen sivulle tulee eksyneeksi tuon tuostakin katsomaan olisiko mitään uutuksia, joita voisi omassa puutarhassaan kokeilla. Ensiavuksi voi toki kasvattaa vihreää syötävää ikkunalaudallakin. Herneenversoista, viherkrassista ja valkosipulinversoista saa helposti ja nopeasti maukasta lisäkettä voileivän päälle tai salaattiin.

Vihreä on peukalo myös puutarhafriikin jämälangoista neulotuissa palmikkolapasissa.